Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen kertoi erittäin ajankohtaisella luennollaan hyvinvointialueen kuulumisia. Järvilakeuden ja Kurikan kansalaisopiston toteuttamalle luennolle saattoi osallistua sekä paikan päällä Kauhavalla että etäyhteyden välityksellä. Luento sisältyi kansalaisopistojen yhteiseen Monidigi-hankkeeseen, jossa kehitetään opistojen etävälitteisiä toimintoja. Kauhavan Rotaryklubin jäseniä puolisoineen oli useita paikalla, sillä luento korvasi klubin normaalin viikkokokouksen.
Järvinen muistutti, että hyvinvointialueiden muodostaminen on Suomen itsenäisyyden ajan suurin hallinnollinen muutos. Vertailukohtaa entiseen ei ole olemassa, joten tämä tuo omat haasteensa. Alueet ovat olleet toiminnassa vasta yhdeksän kuukautta, joten tässä vaiheessa ei vielä pystytä täysin arvioimaan, miten alueet jatkossa toimivat. Hän totesi myös, että kukaan ei voinut alueita muodostettaessa ennustaa Ukrainan sotaa ja maailmantalouden taantumaa, jotka osaltaan luonnollisesti ovat tuottaneet talouteen haasteita.
Hyvinvointialueen uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman (UTV-ohjelma) tavoitteena on tasapainoisen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon ja tarjonnan turvaaminen. Tukipalveluja ja hallintoa uudistetaan ja palveluiden vaikuttavuutta parannetaan. Digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Henkilöstön saatavuus on yksi kynnyskysymys – esimerkiksi lääkärien saatavuuden suhteen yliopistokaupungit ovat huomattavasti maaseutualuetta paremmassa asemassa. Lääkäripulan taustalla Järvinen näki 90-luvun laman, jonka aikana lääkäreiden koulutusmääriä leikattiin huomattavasti.
Ohjelman toteuttamisessa Järvinen näki kolme kriittistä tekijää: talous, väestökehitys ja henkilöstö. Väestö vähenee ja ikääntyy, ja alueella on myös eroja ikärakenteessa. Kun työikäisten ja nuorten määrä vähenee, tämä muuttaa neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarpeita. Vaikka työttömyysaste on alhainen, on pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin kasvussa. Alueen tulotaso on alhainen ja myös eläketulot ovat Etelä-Pohjanmaalla koko maan pienimmät.
Järvisen pääviesti kuitenkin oli, että eteläpohjalainen ei jatkossakaan jää ilman palveluja: ne vain muuttuvat ja monipuolistuvat. Digitalisaatio ja etäpalvelut tulevat jatkossa olemaan suuri mahdollisuus. Hän myös vakuutti, että muutokset tullaan tekemään hallitusti ja harkiten.
Teksti: Leea Keto
Kuva: Jarmo Vainionpää