Järvilakeuden kansalaisopisto | toimisto puh. 06 2412 9350, 06 2412 3520

Kansalaisopistotoiminta alkoi Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä vuonna 1966, kun Kauhavan-Härmäin ja Järviseudun kansalaisopistot perustettiin. Kyseinen vuosi olikin ennätysvuosi kansalaisopistojen perustamisen määrällä mitattuna: kun kansalaisopistotoimintaa oli aikaisemmin ollut lähinnä kaupungeissa, vuonna 1962 uudistuneen valtionosuuslain myötä toiminta levisi nopeasti koko maahan. Lain myötä valtion tuki toiminnalle oli 70 prosenttia kuluista ja kun opetusta voitiin antaa kouluilla taikka kuntien muissa tiloissa, kynnys opetuksen aloittamiseen oli matala. Myös mahdollisuus painottaa opetuksessa paikallisia tarpeita lisäsi toiminnan suosiota. Alueen kansalaisopistojen ensimmäisen lukuvuoden ohjelmassa oli esimerkiksi maatalouskirjanpitoa, konekirjoitusta, kotitaloutta, suomen kieltä ja matematiikkaa, vieraita kieliä ja tanhujen opetusta.

Ensimmäiset Suomen kansalaisopistot oli kuitenkin perustettu jo 1800-luvulla. Ensimmäinen kansalaisopistotoimintaa harjoittanut oppilaitos oli vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto. Useat muutkin kaupunkiopistot ottivat nimekseen työväenopiston, kun maaseudulla opiston nimeksi tuli yleensä kansalaisopisto. Tampereen työväenopiston ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoista yli 90 prosentin arvelleen kuuluneen työväestöön ja noin puolet oli käynyt korkeintaan kansakoulua. Kansalaisopistojen opintoihin tulikin ensin mukaan kaupunkien teollisuusväestö ja myöhemmin myös maaseudun kouluttautumaton väestö. Kansalais- tai työväenopisto saattoi aikanaan olla ainut oppilaitos, jossa ihminen elinaikanaan opiskeli kansakoulun lisäksi.

Kansalaisopiston tarjonta on aina heijastellut aikansa ja alueensa tarpeita. Esimerkiksi 1970-luvulla kansalaisopistot järjestivät kotiavustaja- ja perhepäivähoitajakursseja ja koulutusta saatettiin antaa myös koululaisautonkuljettajille. Opisto oli alkuun tarkoitettu vain aikuisopiskelijoille. Vuodesta 1974 lähtien opistoissa saatiin järjestää alle 16-vuotiaiden musiikinopetusta ja vuodesta 1985 lähtien myös taitoaineiden opetus sallittiin lapsille ja nuorille. Alueen kansalaisopistojen opetuksen painopiste on kuitenkin ollut aina aikuisväestössä, vaikkakin etenkin pianonsoittoa opetettiin molemmissa opistoissa jo 1970-luvulta lähtien. Valtion tuki kansalaisopistoille heikkeni oleellisesti 1990-luvun alussa, mikä tiukensi kansalaisopistojen taloutta ja myös kurssimaksuja jouduttiin merkittävästi korottamaan.

2000-luvulla kehittämistoiminta ja erilaiset hankkeet tulivat osaksi opistojen toimintaa. Sekä Järviseudun että Kauhavan-Härmäin kansalaisopisto olivat molemmat aktiivisia hanketoimijoita ja opistot olivatkin mukana monissa yhteisissä kehittämishankkeissa vuosituhannen vaihteessa.

Kuntaliitosten ja kuntayhteistyökuvioitten muututtua myös alueen kansalaisopistojen toimialueisiin tuli muutoksia. Järvilakeuden kansalaisopistoon kuuluvat kuntaliitoksen jälkeen Alahärmästä, Kauhavasta, Kortesjärvestä ja Ylihärmästä muodostettu Kauhavan kaupunki sekä Evijärven ja Lappajärven kunnat.

Opiston hallinnolliseksi malliksi tuli yhdistys, jonka jäseniä alueen kunnat ovat. Kunnat käyttävät yhdistyksessä valtaa edustajiensa kautta yhdistyksen kokouksissa kahdesti vuodessa. Lähintä hallintovaltaa käyttää yhdistyksen hallitus, johon kuuluu kuusi jäsentä.

Rehtorit

Kauhavan-Härmäin kansalaisopiston ensimmäinen rehtori oli Urpo Salonpää.

Hänen jälkeensä rehtorina jatkoi vuodet 1974-1990 Jussi Tuuri, jota seurasivat ensin Aleksander Bruk ja sittemmin Kaija Ylinen aina vuoden 2008 loppuun saakka.

Järviseudun kansalaisopiston ensimmäisenä rehtorina toimi vuoden verran Seppo Sallinen, jonka jälkeen rehtoriksi tuli kolmenkymmenen vuoden ajaksi Lauri Vuorisalmi.

Vuorisalmea seurasi tehtävässä vuodesta 1997 alkaen Leea Keto, joka jatkoi vuonna 2009 aloittaneen Järvilakeuden kansalaisopiston rehtorina.

Hallitus

Varsinaiset jäsenet

Anna-Liisa Niemi

Hannu Övermark

Teemu Hakala pj

Aurora Känsäkangas

Johanna Anttikoski vpj

Jarmo Kumpula

Varajäsenet

Eero Paavola

Vuokko Honkaniemi

Minna Niinistö

Laura Jokinen

Rita Haapasaari

Mari-Elina Kottari