Järvilakeuden kansalaisopisto | toimisto puh. 06 2412 9350, 06 2412 3520

Keskiajan pohjalainen oli vapaa

Arkeologi Ilari Aallon luento keskiajan Pohjanmaasta keräsi historiasta kiinnostuneita Y-kinoon 3.10.

Aalto valotti keskiajan ihmisen elämää elävästi ja totesi ettei sen ajan ihmisen elämästä puuttunut mielekkyyttä, koska kaikki tekeminen oli merkityksellistä ja tarpeellista. Pohjanmaan ihmiset olivat aika vapaita koska heitä ei liiaksi kahlinnut kruunu eikä kirkko. Paastoa kuitenkin noudatettiin viikoittain, perjantaisin ja lauantaisin.

Pohjanmaan pääelinkeino oli metsästys ja kalastus ja maksamista kruunulle vältettiin kauppaamalla suoraan tuotteita ostajille. Sakothan siitä saattoi tulla mutta toimintaa jatkettiin. Turku ja Tukholma olivat tärkeimmät kauppakumppanit ja niihin vietiin tuohta, traania, kalaa, voita ja turkiksia. Tuontina saapuivat rauta ja suola. Olaus Magnus kertoo että Torniosta sai  vuonna 1519 espanjalaista ja portugalilaista viiniä, Englannin ja Flanderin verkaa, saksalaisia taloustarvikkeita, ruotsalaista vehnää, ruista ja ohraa sekä vihanneksia.

Suomesta matkattiin mm Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitille. Päivämatka kävellen oli 30-40 kilometriä ja hevosella 50-60 kilometriä. Kahden viikon matka-aika ei ollut mitään aikalaisille. Pyhimykset olivat mukana arjessa koska heidän mukaan nimettiin suuri osa pohjalaisista, mm nimet Lauri ja Birgitta olivat suosittuja.

Maantie Turusta Korsholmaan oli se väylä, jota pitkin päästiin Pohjanmaalle. Satakunnan keskiaikainen runkotie johti Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan, Kangasalle ja Hämeenlinnaan. Siellä tiestä erkani kolme haaraa, joista Hämeen- ja Kyrönkankaantie johti Pohjanmaalle ja sen hallinnolliseen keskukseen Korsholman linnaan Mustasaareen.

Luento herätti runsaasti kysymyksiä asiantuntevalta yleisöltä, arkeologin kanssa haluttiin myös jatkaa keskustelua luennon jälkeen ja lisäluentoa toivottiin.