Sunnuntaina 2.9. vietettiin kansallispuvun tuuletuspiknikkiä Alahärmän Kotiseututalolla.
Paikalla olleet naiset kertoivat Härmän kansallispukunsa tarinoita, esimerkiksi kauhavalaisen Anna-Liisa Niemen puku on 55 vuoden ikäinen. Pukuja oli myös 70- ja 80-luvuilta. Jokainen tekijä tekee pukuun oman kädenjälkensä, vaikka värit ja kaikki asusteet ovat tarkkaan määritelty. Halutaan vähän komeampaa kuin naapurilla, siksi puvut ovat erinäköisiä yksityiskohdiltaan. Härmän puku on virallisemmin Etelä-Pohjanmaan naisen kansallispuku. Myös Etelä-Pohjanmaan miehen puku oli edustettuna muutamalla juhlijalla.
Mitä kansallispuvun käyttäminen merkitsee?
-Kun puvun pukee ylle, tulee arvokas olo, koska pukukin on arvokas, ryhtikin muuttuu erilaiseksi. Varsinkin jos puvun on valmistanut itse, tietää mikä valtava työ siinä on ollut. Ennen käytettiin paljon kansallispukuja, osallistuttiin nuorisoseuraliikkeen toimintaan, tanhuttiin ja kilpailtiin. Nyt pukua käytetään valitettavan vähän, lähinnä sukujuhlissa ja juhannuksena, naiset kertoivat.
Järvilakeuden kansalaisopiston tekstiilityönopettaja Tuula Latomäki vastaili juhlijoiden kysymyksiin, kuten siihen, onko Härmän puvun myssy punainen, ja Tuula tiesi kertoa, että se on alun perin valkoinen. Kirjailut ovat tarkkaan määritellyt ja pitsi on valkoinen ja kapea, koska päähineosa on melko iso. Tuulalla oli mukana runsas määrä kansallispukukirjoja. Opistolla starttaa ensi viikolla kansallispukupaja, jossa Tuula opastaa puvun korjausta, tykkimyssyn valmistusta ja kokonaan uuden puvun ompelua. Puku vaatii lukemattomia työtunteja, ja materiaalien hankita on suuri investointi. Lopputulos kuitenkin palkitsee, kansallispuku on asu, missä kulkee mukana vuosisatojen perinteet.
Kansallispuku syntyi 5.8.1885 kun keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Tämä oli ensimmäinen kansallispukujen esiintyminen ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Päivää pidetään kansallispuvun syntymäpäivänä. Suomen käsityön museo on tutkinut ja tallettanut kansallispukuperinnettä vuodesta 1890 lähtien.